Kirjoitin edellä kokonaisvaltaisesta kasvatuksesta ja koulutuksesta. Yliopistokoulutus on ajassamme yksipuolistunut. Nyt ovat erikseen tiedeyliopistot, taideyliopistot sekä ammatilliset korkeakoulut. Tiedollisen, esteettisen ja eettisen elämän alueet ovat yhteiskunnissamme eriytyneet ja institutionalisoituneet. Arkena täytämme velvollisuuksiamme opinnoissamme tai työssämme olemalla "tieteellisiä", lauantaisin heitämme vapaalle ja nautimme "estetiikasta" - kiihkeästi, ja sunnuntaisin piipahdamme kirkossa kuulemassa moraalisaarnoja ja olemme hetken aikaa "eettisiä". Kokonaisvaltaista - vai mitä?
Ai niin, onhan meillä nyt Aalto-yliopisto! Ehkä sen tarkoitus on löytää kokonaisvaltaisen koulutuksen äärelle(?) Kuten joskus totesin - en oikein jaksa uskoa...
Mutta onko tarkoitus, että kaikki korkeampi yliopistokoulutus sivistysidean vuoksi muutettaisiin ihmisyyden kasvatukseksi? Pitäisikö näin toimia koneinsinöörin koulutuksessa, matemaatikon tai fyysikon koulutuksessa? Entä tähtitieteilijän tai ilmastotutkijan koulutuksessa? Itse en ole ihan varma. Tarkoitan, että en ihan tiedä MITEN kyseisiä koulutuksia pitäisi muuttaa, jos pitäisi.
Steinerilla oli yllättävä näkemys yliopistokoulutuksesta. Niin mieluusti kuin hänen suuhunsa laittaisimmekin kaikenlaisia kommentteja "pehmokasvatuksesta", "taidekasvatuksesta" tai "Leikkikoulukasvatuksesta", Steiner halusi tuoda yliopistoihin kahden vuoden tieteellis-taiteellis-filosofiset yleisopinnot ja tämän jälkeen rautaiset ammattiopinnot, olivatpa ne sitten fysiikkaa, kieliä tai koneoppia. Näissä ei hänen mukaansa enää saanut "poiketa asiasta yleisiin teemoihin". Omasta mielestäni myös näiden "rautaisten ammattiopintojen" tulisi huomioida yleinen ihmisyys, muuntua sen tarpeita vastaavaksi - ehkä?
Mitä mieltä sinä olet? Kokonaisvaltaisia vai teoreettisia/ammattiopintoja korkea-asteella? Kommentoi, please!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti