Pääministeri Vanhanen saapui TV1:n Ykkösaamun haastatteluun suoraan EU:n huippukokouksesta, jossa oli päätetty Kreikan tukipaketista. EU-johtajat olivat myös pohtineet keinoja pysyvän vakauttamisjärjestelmän luomiseksi Euroopan talousalueelle.
Tällä kertaa ei ole kysymys pankkikriisistä, vaan valtioiden taloudepitoon kohdistuvasta epäluottamuksesta. Valtiotalouden alijäämät on saatava EU-alueella kuriin ja näiden keinojen löytymisestä on kyse. Euro-alueen valtioita ei voi Vanhasen mukaan päästää konkurssiin. Valtioiden on omilla toimenpiteillään rakennettava pohja muiden luottamuksen säilymiselle. Egoistinen valtiollinen talouspolitiikka ei ole omiaan vahvistamaan muiden luottamusta.
Mielenkiintoista – muiden luottamushan itseeni voi syntyä vain jos omaksun ”muut huomioon ottavan”, ”yhteisen” katsantokannan asioihin, jos opin toimimaan omissa asioissani yhteisön muiden jäsenten hyväksi. Olisiko näin myös valtioiden kesken? Kansallisegoismin sijaan voisimme harjoittaa eräänlaista laajennettua ”maanosaegoismia”, ”Euroegoismia”!
Vielä meille jäisi toki huoli euroalueen menestymisestä maailmantalouskilpajuoksussa, Aasian maiden rynniessä 8:n prosentin talouskasvulla eteenpäin. Mutta hei – eikö tämä olisi kuitenkin yksi askel kohti yleistä altruismia, yhteistä globaalia ihmisyyttä. ”Kaikki itselle nyt”-periaatteella ei nykymaailmassa enää voi toimia, maailmantalouden rakenne ei siihen sovellu vaan väistämättä romahtaa. Taloudellisen hyödyn ja voiton maksimointi on itsetuhoinen periaate globaalissa markkinataloudessa. Yhden voitto on aina toisen häviö. Miten se muka eroaisi ”venäläisestä ruletista”?
Ikivanhan kohtuullisuuden periaatteen omaksuminen talouselämässä saattaa olla ainoa tiemme ihmisenarvoiseen tulevaisuuteen. Ehdotankin EU:n nimeämistä ”KOHTUULLISUUDEN MARKKINA-ALUEEKSI”, eräänlaisena pilottihankkeena (vinkki pääministeri Vanhaselle). Voisimme olla esimerkkinä muille. Ehkä vielä syvempi talouskriisi tulevaisuudessa pakottaa meidät sopimaan yhteisistä, koko maailmaa käsittävistä talouden matokuureista ja elämän pelisäännöistä. Kun egoismi laajenee maailmassa kattamaan kaikki kansat se ilmeisesti muuttuu altruismiksi – kaikkien yhteisen hyvän tavoittelemiseksi.
Mielenkiintoista – yhteinen kriisi saattaa siis jälleen kerran olla tie yhteisen sävelen löytymiselle. Esimerkiksi Vanhasen ehdottama veropolitiikan yhdenmukaistaminen EU-maissa antaisi mahdollisuuden tehdä veronkorotusratkaisuja siten, että niihin liittyvät kielteiset vaikutukset (naapureille syntyvät etulyöntiasemat) jäisivät vähäisemmiksi. Talousongelmat selvästi lähentävät ainakin meitä Euroopan kansoja toisiimme!
Hmm... olisiko meille sittenkin syntymässä Steinerin visioimat Euroopan Yhdysvallat?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti